Ympyrä sulkeutui

Siitä on 21 vuotta, kun pidin edellisen kerran nappulakenkiä jalassa. Jalkapallo sai silloin jäädä, kun outo sählystä jalostunut laji nimeltä salibandy vei mukanaan.

Matkalle mahtuu paljon kaikenlaista. Tänään futisympyrä sulkeutui. Brasilian MM-kisojen ja työpaikan tulevan EM-turnauksen innostamana kävin ostamassa nappikset.

Kaikki on melkein niin kuin parikymmentä vuotta sitten.

Maailmanmestarit vuosimallia 2008

Blogitekstiä pukkaa vaihteeksi myös Pääkallo.fi:n sivuille.

SSV:n maajoukkuetähdet Saku Lehti ja Harri Forsten lopettivat mittavat salibandyuransa keväällä päättyneeseen kauteen.

Nyt kun Tero Tiitukin vahvisti pysyvänsä Ruotsissa, käyvät Suomeen miesten ensimmäisen salibandyn MM-kullan tuoneen joukkueen pelaajat Salibandyliigassa vähiin.

Lisää muisteloa Tshekissä ikimuistoisesti joulukuussa 2008 MM-kultaa juhlineen maajoukkueen pelaajien nykymeiningeistä Pääkallo.fi:n alaisessa blogissani.

Uutta kautta mielenkiinnolla odotellessa.

Ne ensimmäiset maailmanmestarit

Vuoden parhaat salibandytekstit

Jalkapallon MM-kisojen Brasilia-Meksiko-ottelun puoliajalla käteen osui lehtipinosta Salibandyliigan ensimmäisten finaalien aikaan ilmestynyt Urheilusanomat.

Kotilaisten veljesten tarinaa kertovaa juttua lukiessa tulin pohtineeksi päättyneen kauden parhaita salibandyjuttuja.

Harri Pirisen kirjoittama Kotilaisen veljesten puhutteleva tarina on ainakin minun mielestäni parhaiden joukossa.

Myös Juha Kauppisen Pääkallo.fi:n Vieraskynään kirjoittama teksti ”Häviämisen taito” tulee mieleen.

Lukemisen arvoisia tekstejä myös salibandya seuraamattomille.

Olympialaiset ohi, elämä jatkuu

On ihan hyvä, että suosikkilajiani salibandya ei nähty olympialaisissa. Olympialaisten tuoman monen muun lajin yliannostuksen jälkeen salibandya oli erittäin miellyttävää seurata paikan päällä.

Oilers kukisti Tapiolan Urheilutalolla Happeen viihdyttävässä pelissä 8-5. Lisää ottelun tunnelmista tällä kertaa Pääkallo.fi:n alaisuudessa olevan blogin kirjoituksessa.

Elämää on Sotshin kisojen jälkeenkin. Kai.

Pääkallo.fi:n blogi: Elämää on olympialaisten jälkeenkin

@Tirsamaa

Tatu Väänänen Suomen paras 2013

Mitä yhteistä on eilisen Hesarilla ja Tatu Väänäsen valinnalla salibandyvuoden 2013 parhaaksi? Molemmat löysivät tiensä oikeaan osoitteeseen.

Vuonna 2013 valintaan ei tarvinnut vetäistä edes Maamme-laulua ennen MM-kisojen Venäjä-ottelua. Mikrofoniin ja ilman säestystä. Käsittämätön suoritus muuten edellisvuonna sekin.

Kovaa on Väänäsen seura vuoden parhaiden osalta Ylen sivuilla: Kimi Räikkönen, Tuukka Rask, Niklas Moisander, Andreas Romar, Tero Pitkämäki ynnä muut.

Tämän vuoden lopulla haetaan sitten taas uusia salibandysankareita ja sankaritekoja Göteborgista.

Mestarit muistetaan.

Salibandylehti loppuu

Salibandyliitto on julkaissut reilut 24 vuotta lisenssipelaajille postitettavaa Salibandylehteä. Itsekin olen ollut viime vuodet yksi sen aktiivisista kirjoittajista.

Nyt lehden julkaiseminen ainakin paperisena loppuu. Vuodessa se tarkoittaa tiettävästi noin 170.000 euron säästöjä, mikä selviää tästä uutisesta.

Tätä taustaa vasten lehden lakkauttaminen on sinänsä ymmärrettävää.

Viimeiset tekstit lopetettavaan paperilehteen on jo lähetetty ja on aika muistella lehden nostalgiapaloja.

Bloggaus aiheesta Pääkallo.fi:n blogissa:
Salibandylehden nostalgiapaloja

74 kiloa

Ei, se ei ole minun painoni.

74 kiloa viittaa tässä tapauksessa lukuna 74000:een ja Ylen kauden ensimmäisen Salibandyliigan televisio-ottelun SSV-Happee katsojamäärään kotisohvilla.

Onko 74000 katsojaa tv-vastaanottimien ääressä paljon vai vähän?

Tästä pohdintaa salibandysivusto Pääkallo.fi:n blogissani.

Tulevalla viikolla jatketaan sitten jälleen Urheilusanomien salibandytekstien parissa. Merkkimäärissä tilaa on tullut mukavasti muutama kilo jokaisessa lehdessä.

#MihalleSponsori

Kakkosdivarissa salibandya pelaava toimittaja Tuomo ”Miha” Reponen kyseli Twitterissä sponsoreita mielenkiintoiselta kuulostaneeseen projektiin.

Oli pakko lähteä mukaan 20 eurolla. Se ei ehkä tunnu kummankaan kukkarossa, mutta on erittäin mielenkiintoista seurata miten projekti etenee. Kasassa on hienosti nyt jo yli 20 tukijaa.

Myös Mika Hilska on kirjoittanut aiheesta pariin otteeseen Avokatsomossa täällä ja täällä.

Itseäni lenkkipolulle potkiakseni lupasin lisäksi maksaa kauden jälkeen euron per jokainen kakkosdivarin runkosarjassa meikäläistä enemmän tehty tehopiste, Miha Pyöveleissä ja minä Erä Akatemiassa. Loukkaantumisten varalta sovimme, että ehdot täyttyvät, kun 13 peliä on täynnä.

Vielä mielenkiintoisempaa hommasta tulisi, jos joukkueemme pelaisivat samoissa lohkoissa. Näin on esimerkiksi Reposen ja Loimaan Leiskun Daniel Rantasen kohdalla.

Laskeskelin, että ainakaan sataa euroa enempää lysti ei tulisi maksamaan. Se taitaa olla maksimimäärä pinnoja, minkä Reponen voi sarjassa mättää. Henkilökohtaisesti en taida pystyä viime kaudella moneen otteeseen itseänikin hämmästyttäneeseen tahtiin enää ikinä (70). Vaikka Miha jäisi mainitusta maksimitahdista, niin kauden jälkeen taitaa olla realistista odotella sellaista 50 euron lisälaskua.

Se ei ole paha hinta koko kaudesta. Yhtään bloggausta ei vielä ole tullut julki, mutta salibandykirjoittajia ei ole viime aikoina ollut liikaa. ”Sponsorina” voi aina vaatia sisältöä.

@Tirsamaa

Sieltä se lähti

Muistan, kun Veikkaajan toimituksesta soitettiin ensimmäisen kerran. Puhelimessa kerrottiin kehujen kera, miten salibandysivusto Pääkallo.fi:lle tekemäni kirjoitukset oli noteerattu.

Elettiin syksyä 2007. Se oli kieltämättä hieno fiilis.

Veikkaaja on sen jälkeen muuttanut muotoaan pariinkin otteeseen: pienempään kokoon, laadukkaalle paperille, eri ilmestymispäivälle, lehden rakenne sekä juttuformaatit ovat osittain muuttuneet ja nimikin on vaihtunut Urheilusanomiksi.

Vuosien varrella olen kirjoittanut lehdelle salibandyn lisäksi muistakin lajeista. Tämän muistelon pohjana on se, että Pääkallo.fi etsii lisää toimittajia.

Jos kirjoittaminen kiinnostaa ja haluat kenties kokea vastaavia hienoja hetkiä, niin kannattaa tsekata Pääkallo.fi:n toimittajahaku.

Kohtahan uusi salibandykausi (vihdoin) taas alkaa.

Vitsillä sisään? – Kuvia Uumajasta

Tähän näyttävään menopeliin eivät tainneet vitsit toimia.

Patrik Sjöberg olisi varmaan mennyt sisään selkä edellä, mutta nämä herrasmiehet ratkaisivat ”ongelman” seuraavassa kuvassa näkyvällä tavalla. Nainen kipuamaan ratin taakse.

Lisää Umeå-kuvia eli tuttavallisemmin kuvia Uumajasta löytyy Tirsamaan Flickr-setistä.

Oli Motor Week, Beach Volleyn Swedish Beach Tour, mukavan kompakti keskusta, kauniita rantamaisemia, mukavia ihmisiä ja niin edelleen.

Erittäin kaunis kesäkaupunki. Suosittelen käymään.